Millainen lainsäädäntö vaikuttaa tekoälyn käyttöön Euroopassa?

Generatiivisen tekoälyn yleistyminen on lisännyt  keskustelua tekoälylainsäädäntöön liittyen. Erityisesti tekoälyn opettamiseen liittyvät tekijänoikeusrikkomukset ja tekoälyllä luotujen teosten tekijänoikeussuoja ovat olleet pinnalla.

Osallistuin vastikään Rastor-insituutin järjestämään webinaariin, jossa käsiteltiin tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöä ja tekijänoikeuskysymyksiä. Kaiken kaikkiaan tekoäly tuntuu kehittyvän niin vinhaa vauhtia, ettei siihen liittyvä lainsäädäntö tahdo pysyä perässä. EU on kuitenkin ollut hereillä, ja ensimmäiset oikeudelliset kehykset tekoälyyn liittyen on jo julkaistu.

Luon tässä artikkelissa tiiviin katsaukseen eurooppalaiseen tekoälyyn liittyvään lainsäädäntöön. Tekoälyyn liittyviä tekijänoikeusasioita ja -kiistoja käsittelen puolestaan toisessa artikkelissani.

Tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö Euroopassa 2020-luvulla

Huhtikuussa 2021 Euroopan unioni julkaisi ensimmäisen tekoälyä koskevan oikeudellisen kehyksen, jossa käsiteltiin tekoälyn riskejä, mutta pyrittiin myös luomaan suuntaviivat tekoälyn ekosysteemin rakentamiselle ja EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Unionin mukaan oikeudellinen kehys ja tekoälyä koskeva koordinoitu suunnitelma tukevat toisiaan.

EU:n julkaisema oikeudellinen kehys sisälsi useita tekoälyn kehitystä ja käyttöä koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Yksi merkittävä muutos olisi jakaa tekoälyjärjestelmät neljään riskiluokkaan niiden käyttäjille aiheuttaman riskin perusteella.

Eri tason riskit tarkoittaisivat enemmän tai vähemmän sääntelyä:

• Ei hyväksyttävissä oleva riski: Jos tekoälyjärjestelmä aiheuttaa uhan ihmisille, sen riskiä ei voida pitää hyväksyttävänä, ja sen käyttö kielletään.
• Suuri riski: Tekoälyjärjestelmät, jotka vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai perusoikeuksiin, luokitellaan suuririskisiksi.
• Rajallinen riski: Rajallisen riskin aiheuttavien tekoälyjärjestelmien tulee noudattaa läpinäkyvyysvelvoitteita, joiden ansiosta käyttäjät voivat tehdä päätöksensä tietoon perustuen. Käyttäjille tulee kertoa, kun he ovat tekemisissä tekoälyllä toimivan sovelluksen kanssa. Tähän kategoriaan kuuluvat myös tekoälyjärjestelmät, jotka muun muassa tuottavat tai käsittelevät kuvia, ääntä tai videoita.
• Minimaalinen riski: Sovellukset, jotka eivät aiheuta minkäänlaista riskiä, eivät ole säänneltyjä (kuten roskapostisuodattimet tai videopelit).

Tekoälyä koskevan lainsäädännön tilanne vuonna 2023

Kesäkuussa 2023 Euroopan unionin komissio ja parlamentti sopivat muutoksista tekoälyä koskevaan lainsäädäntöön. Uusin lakiesitys sisälsi kaksi merkittävää muutosta:

• Tekoälyn käytön kieltäminen biometrisessä valvonnassa.
• Generatiivista tekoälyä hyödyntävien järjestelmien velvoite julkistaa kaikki järjestelmässä tuotettu materiaali.

EU:n lainsäätäjät neuvottelevat vielä säädösluonnokseen tehtävistä muutoksista EU-maita edustavan neuvoston kanssa. Nähtäväksi jää, saako Euroopan unioni tehtyä säädösluonnoksesta lain vuoden 2023 loppuun mennessä, kuten tavoitteena on ollut.

Tekoälyn lainsäädännön vaikutus tekoälyjärjestelmien kehittäjiin

Tekoälyä koskeva sääntely voi aiheuttaa yrityksille ja kehittäjille vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia, hallinnollista taakkaa ja oikeudellista epävarmuutta. Suuren riskin tekoälyjärjestelmien laajamittainen testaus, validointi ja seuranta vaativat myös reilusti resursseja. Tekoälyjärjestelmissä käytettävien sovellusten, toimialojen, tietojen tai algoritmien mahdolliset rajoitukset saattavat myös vaikeuttaa kehitystyötä.

Ylimääräiset kustannukset ja hallinnollinen taakka voivat olla haastavia erityisesti PK- ja startup-yrityksille. Joidenkin näkemysten mukaan tämän voidaan katsoa estävän kilpailua Euroopassa, sillä isompien yritysten on helpompi noudattaa vaatimuksia.

Tekoälyn lainsäädännön vaikutus luovan alan ammattilaisiin

EU:n uuden tekoälylain astuessa voimaan luovien alojen ammattilaisten pitäisi saada tarkempi tieto siitä, miten ja missä heidän teoksiaan käytetään. Uuden lain myötä tekoälyjärjestelmiä rakentavia yrityksiä edellytettäisiin toimittamaan Euroopan komissiolle luettelot tietolähteistä osana säännöllistä prosessia, jonka on tarkoitus lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta.

Lakiuudistus on ehdottomasti askel eteenpäin, mutta tekijänoikeuksista tullaan todennäköisesti käymään kiistaa jatkossakin. Samaten tullaan todennäköisesti puimaan niitä tapauksia, joissa tekijänoikeuksia on rikottu ennen lakiuudistusta.

Digitaalisten teosten suojaamiseksi kehitettyjä työkaluja

Tarkempaa lainsäädäntöä odotellessa markkinoille on tullut työkaluja, joilla tekijät voivat suojata teoksiaan. Esimerkiksi Glaze ja Nightshade ovat työkaluja, joilla digitaalisia kuvia voi suojata tekoälyltä. Glazen ja Nightshaden ovat kehittäneet Ben Zhaon johtama ryhmä Chicagon yliopistossa.

Keväällä 2023 julkaistu Glaze on työkalu, jonka avulla kuvia voi "naamioida" suojatukseen oman taiteellisen tyylinsä. Naamiointi tapahtuu muuttamalla kuvien pikseleitä ihmissilmälle näkymättömällä tavalla. Muutokset kuitenkin manipuloivat tekoälyjärjestelmiä tulkitsemaan kuvan eri tavalla.

Työryhmän sittemmin julkaisema Nightshade puolestaan "myrkyttää" tekoälyn opettamiseen käytettyä dataa. Nightshadella kuviin lisätyt näkymättömät muutokset sekoittavat tekoälyn ymmärrystä siten, ettei se enää pysty tunnistamaan autoa esittävää kuvaa autoksi vaan esimerkiksi lehmäksi.

Toistaiseksi Glaze ja Nightshade toimivat vain kuvateoksiin, enkä tätä artikkelia kirjoittaessani ole vielä löytänyt videoiden tai musiikin suojaamiseen tarkoitettuja työkaluja. Sellaisiakin on epäilemättä tulossa.