Ohita navigaatio

Musiikkitalossa yrityskulttuurin kehittäminen on koko organisaation asia

ailapekka

Musiikkitalossa kaikki osallistuvat yrityskulttuurin kehittämiseen. Markkinoinnilla ja myynnillä on iso rooli erityisesti tunnettuuden lisäämisessä.

Helsingin Musiikkitalo avattiin kesän 2011 lopulla. Toimitusjohtaja Pekka Kauranen ja myyntipäällikkö Aila Asu kertovat, minkälainen muutos Musiikkitalon yrityskulttuurissa on tehty varsin lyhyessä ajassa, ja miten koko talon väki osallistuu kehitystyöhön.

Eduskuntataloa vastapäätä, Kansalaistorin vieressä sijaitseva Musiikkitalo tunnetaan erityisesti klassisen musiikin keskuksena ja konserttipaikkana – ovathan rakennuksen pääkäyttäjiä mm. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri sekä Radion sinfoniaorkesteri.

Musiikkitalo on kuitenkin tarkoitettu eläväksi tapahtumataloksi, jonne kaikki ovat tervetulleita. Eri musiikkilajeja edustavien konserttien ja keikkojen lisäksi talossa järjestetään vuosittain myös satoja yritystapahtumia: seminaareja, kokouksia, tuotelanseerauksia, juhlia ja niin edelleen. Tapahtumia ja konsertteja on vuosittain noin tuhat, ja talossa käyntien määrä on peräti miljoona joka vuosi.


Pitkä matka lyhyessä ajassa


Kolme vuotta Musiikkitalon toimitusjohtajana toiminut Pekka Kauranen kertoo, että matka elitistiseksi mielletystä konserttitalosta koko kansan palveluhenkiseksi tapahtumataloksi on onnistunut hienosti. Matka on kuitenkin vaatinut etenemistä pienin askelin.

Työ ei tule koskaan täysin valmiiksi, sillä tunnettuuden kasvattaminen vaatii aktiivista viestintää, markkinointia sekä maineen ja palvelulupausten lunastamista jokaisen asiakaskäynnin yhteydessä. Kansalaisten ja tapahtumajärjestäjien mielikuvien muuttaminen vie aikansa, ja se on edellyttänyt muutoksia kaikkien talossa toimivien asenteissa ja käytännön työskentelytavoissa.

Koko organisaation, hallituksesta työntekijöihin, yhteistyökumppaneihin sekä talon vakituisiin toimijoihin saakka, haluttiin ymmärtävän ja sitoutuvan Musiikkitalon laajaan rooliin palvelevana tapahtumien talona. Sisäänpäinkääntymisen sijaan valittiin avoimuus.

Rakennuksen upeat salit ja tilat halutaan pitää mahdollisimman täydessä käytössä yleisöä varten, mutta myös kannattavuuden näkökulmasta: kun talous on kunnossa, tilavuokrat voidaan pitää kohtuullisella tasolla, mikä mahdollistaa osaltaan myös kohtuulliset lippujen hinnat maksullisille tapahtumille.


Omasta työstä saa olla ylpeä


Muutoksessa on pureuduttu mm. työn organisointiin, osaamiseen, työnkuviin ja motivointiin. Myyntipäällikkö Aila Asu kertoo, että esimerkiksi myyntityön arvostaminen motivoi myyjiä kehittämään jatkuvasti sekä omia työtapojaan että talon tarjoamia palveluita.

Sama koskee myös muita asiakasrajapinnassa työskenteleviä: kun työ tehdään näkyväksi ja sitä arvostetaan, aktiivisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta tulee kaikkia eteenpäin kannustava tapa.

Musiikkitalon väki saa olla syystä ylpeä tehdystä työstä, sillä asiakastyytyväisyys on noussut hyvältä aivan erinomaiselle tasolle vain muutamassa vuodessa. Yksi syy tähän on ruohonjuuritasolle ulottuvat sisäiset valmennukset, jotka tuovat lisäenergiaa yhteiseen tekemiseen.

Musiikkitalon itse kehitetty palveluakatemia kokoaa vuosittain kaikki asiakkaita kohtaavat työntekijät yhteen, yhteistyökumppaneiden henkilöstö mukaan lukien. Näin kaikki pääsevät osallistumaan talon palvelukulttuurin kehittämiseen.

 

 

 

Piia Holma

Piia tunnistaa kasvujohtajana erilaisia toimialoja edustavien asiakkaiden kipupisteet. Hän on mm. sisältömarkkinoinnin, markkinoinnin automaation ja mitattavuuden puolestapuhuja.

Piia Holma

Katso myös