Hurraa, uusi palaveri on alkamassa! Niissä haluan aina olla mukana. Onhan se ihan toista kuin työhönsä keskittyneiden kollegoiden ympärillä vallitseva hiljaisuus. Palavereissa tapahtuu kaikenlaista, ja minäkin voin vaikuttaa niiden ilmapiiriin. Ja saada palaveriherkun.
Kokouskoirana minulla on erityinen taito: huomaan heti, onko meininki innostava vai vähän lattea. Se näkyy ihmisten eleistä, kuuluu äänestä ja tuntuu huoneen ilmassa. Tiedän, kun porukan energia on kadoksissa. Huomaan myös, kun innostus valtaa mielet ja kaikki loksahtaa kohdalleen.
Läheisyys rentouttaa tunnelman
Kun astun huoneeseen, jotain muuttuu. Hartioiden jännitys kevenee ja ihmiset hymyilevät. Joku kurkottaa silittämään, vaikka piti juuri nostaa esiin tärkeitä asioita. Silloin olen onnistunut tehtävässäni.
En ole taikuri vaan muistutus siitä, että huoneessa on ihmisiä eikä rooleja. Rentoutunut porukka kuuntelee paremmin ja ideoi rohkeammin – kuulemma tutkitusti. Minä kyllä huomaan sen ihan itse. Toisten kohtaaminen uteliaalla mielellä on tärkeää.
Tylsä kokous…on tylsä
En osaa teeskennellä. Jos palaveri venyy tai keskustelu pyörii kehää, huokaisen – ja kuuluvasti. Se on palvelus osallistujille: muistutus siitä, että nyt pitäisi palata asiaan.
Paras kokous on se, jossa keskustellaan oikeista asioista, tehdään päätöksiä – ja lopetetaan ajoissa. Sen jälkeen voi vaikka käydä kävelyllä. Tietenkin yhdessä!
Mitä tehdä, jos palaverikoiraa ei ole saatavilla?
Ymmärrän, että kaikkialla ei voi olla minua. Silloin ihmisten kannattaa noudattaa esimerkkiäni:
-
Tervehdi lämpimästi. Älä katso muualle, kun joku astuu huoneeseen. Minä en koskaan tee niin.
-
Pidä kokous lyhyenä. Vainu kertoo, milloin asiat on sanottu. Ihmisiltä se vaatii harjoittelua – mutta kyllä se onnistuu.
-
Muista tauot ja verryttele, jos palaveri kestää. Välipala ja venyttely tuovat uutta energiaa.
-
Osallistu ja ole oikeasti läsnä. Se huomataan aina.
Tärkeintä ei ole agenda vaan läsnäolo
Olet ehkä jo miettinyt, miten koira voi kertoa ajatuksistaan. On totta, että en osaa puhua enkä kirjoittaa – mutta kerron havaintoni ihmisille äänien ja eleiden avulla. Ihan niin kuin ihmisetkin. Yksinkertaista, eikö totta?
Olen huomannut, että parhaat ideat eivät synny silloin, kun kaikki tuijottavat näyttöä. Ne syntyvät, kun joku keventää tunnelmaa. Silloin hetki muuttuu leppoisammaksi ja ihmiset alkavat viihtyä. Koirana osaan luoda ympärilleni kivan ilmapiirin. Ja olen aina valmis tutustumaan uusiin ihmisiin ja asioihin. Oletko sinä?
Tule meille pitämään mukavaa palaveria! Minulle et voi soittaa, mutta pirauta vaikka Antille!
Sella
Sella vastaa osaltaan Blinkin tunnelmasta, asiakkaiden lämpimästä vastaanotosta ja siitä, että jokainen halukas saa koiran sylissä -kokemuksen. Hänen kalenterinsa on täynnä, mutta aidoille kohtaamisille on aina tilaa.
