Ohita navigaatio

Mies, josta ei koskaan tullut arkkitehtia

Toimitusjohtaja Antti Tolonen uskoo luovuuden ja matematiikan liittoon.

Antti on Blinkin toimitusjohtaja, mutta ennen kaikkea hän on kehittäjä. Mahdollisuus tehdä asioista parempia ja toimivampia on ajanut Anttia eteenpäin koko uransa ajan. Ei ihme. Hän on taustaltaan suunnittelija.

 

 

Tittelisi on toimitusjohtaja. Oliko se tavoitteenasi jo pikkupoikana?

 

Ei oikeastaan. Ajattelin aina, että minusta tulee arkkitehti. Toisaalta työni on toimitusjohtajuuden ohella eräänlaista markkinoinnin arkkitehtuuria. Arkkitehdiksi voidaan kutsua jonkin asian suunnittelijaa, ideoijaa tai luojaa. Sellaista työni paljolti on.

 

Arkkitehdin tulee ajatella luovasti mutta tarkoituksenmukaisesti. Taiteen ohella myös numeroiden tulee kiinnostaa. Tunnetko vetoa niihin molempiin?

 

Näin voi sanoa. Matematiikka ja kuvaamataito oli minulle koulussa luontaisia oppiaineita - tai ainakin pakottomampia kuin muut aineet.

 

Koulusta korkeakouluun. Kuinkas sitten kävikään?

 

Yliopistoaikojen lähestyessä loppuaan oli tarjolla kaksi suuntaa, joista onnekseni valitsin sen hauskemman. Käsittelin gradussani teksti- ja kuva-analyysiä ja sen tiimoilta tarjoutui mahdollisuus vääntää samasta aiheesta väikkäri. Tutkijan ura häämötteli. Siellä toisessa suunnassa oli tarjolla jotain ihan muuta, luovaa suunnittelua. Sillä tiellä ollaan, onneksi.

 

Aikamoista. Missä kaikessa olet ehtinyt olla mukana ennen nykyisiä hommia?

 

Olen päässyt tekemään todella monipuolisesti markkinointia monenlaisille toimijoille Suomessa ja ulkomailla. Brändejä, mainontaa, digiä, viestintää, palvelumuotoilua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitaalisuus on lyönyt lopullisesti läpi markkinointiviestinnässä. Ala kehittyy hurjaa vauhtia. Ajatellaan vaikka markkinointiteknologiaa ja markkinointiautomaatiota. Moni sellainen asia, joka vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista on nyt arkipäivää. Tämä on todella innostava hetki olla tekemässä markkinointia.

 

On toimistoja ja sitten on Blink. Mistä Blinkissä on kysymys?

 

Olin pitkään töissä erilaisissa luovan alan toimistoissa. Ajan mittaan vahvistui oma näkemys siitä, minkälainen täydellisen modernin ajan markkinointitoimiston tulee olla. Blink on tämän näkemyksen olennoituma. Pystymme yhdistämään luovan suunnittelun ja analyyttisen teknologiaosaamisen tavalla, joka mahdollistaa ennennäkemättömän tehokkaan tavan tehdä markkinointia.

 

Toinen puoli tekemisen substanssin ohella on työyhteisö. Olen todella onnekas, kun olen löytänyt ympärilleni oikeat ihmiset - fiksut työkaverit ja näkemykselliset asiakkaat, joiden kanssa aika pirun kiva kehittää asioita paremmaksi. On innostavaa, kun saa tehdä hyvien tyyppien kanssa mageita juttuja.

 

Data, mittaaminen, analytiikka, matematiikka. Miten nämä sopivat yhteen luovan ajattelun kanssa?

 

Törmään aina välillä ajatteluun, jossa luovuus ja analyyttisyys, emootio ja ratio tai brändi ja dataohjautuvuus nähdään toistensa vastakohtina. Tästä voisi jauhaa pitkäänkin. Todettakoon nyt vaan, että useimmiten kyse on joko laiskasta ajattelusta tai sitten tahattomasta tai tarkoituksellisesta väärinymmärryksestä.

 

Teemme luovia juttuja, jotka saavat ihmisissä tunteita aikaiseksi. Mutta emme me tee taidetta taiteilijoiden tai taiteen itsensä vuoksi. Markkinointiviestinnässä luovuuden tulee palvella asetettuja tavoitteita. Jos näitä tavoitteita ei haluta tai osata mitallistaa välillisiä proxy-mittareita paremmin, ollaan helposti mutuilun ja huutoäänestysten varassa.

 

Toinen väärinymmärrys, johon aina toisinaan törmään liittyy ajatukseen, että luovuus ja metodiikka eivät sopisi yhteen. Asia on juuri päinvastoin. Luovaa tekemistä ohjaa jokin työtapa tai metodiikkaa, silloinkin kun taustalta ohjaavaa kulttuurin pitkää käsivartta ei eksplisiittisesti tunnistettaisi. Työtapoja on vaikea kehittää jos niiden olemassaoloa ei osata hahmottaa. Tarkoituksenmukainen metodiikka on onnistumisen avain.

 

Välillä on hyvä hellittää ja antaa asioiden vain olla. Kuinka pääset irti kaikesta?

 

Urheilu on minulle tärkeä ilon ja energian lähde. Tykkään urheilla itse ja tykkään olla lasteni urheiluharrastuksissa mukana. Tennis on lajina hieno yhdistelmä mindfulnesia ja korkean sykkeen “oikeaa” liikuntaa. On pakko olla fokuksessa ja keskittyä vain ja ainoastaan käsilläolevaan hetkeen. Muuten ei pelistä tule mitään. Näin tulee väkisinkin oltua ajattelematta mitään muuta kuin senhetkistä tekemistä. Se on ihmiselle hyväksi.

 

Pidän myös hedonistisesta elostelusta hyvän ruoan ja juoman muodossa sekä lukemisesta, jolle tosin tässä elämänvaiheessa tuntuu löytyvän harmillisen vähän aikaa. Äänikirjat auttaa tässä. Ajaessa töihin tai töistä kotiin ehtii kuuntelemaan kirjaa tai podcastia puolisen tuntia suuntaansa. Juuri nyt on kuuntelussa Henrik Dettmannin Johtamisen taito. Suosittelen.

 

Keski-ikä ja fyysinen degeneroituminen on tehnyt myös levosta ja palautumisesta tärkeää. Olen aina ollut huono nukkumaan. Nyttemmin palautumisen puute muodostuu nopeasti ongelmaksi. On satsattava siihen eri lailla kuin nuorempana.

 

Olen intoillut viime kuukaudet älysormus Ourasta, joka auttaa löytämään parhaat tavat varmistaa palauttavat yöunet. Tässäkin siis teknologia auttaa!

 

Jukka Juhola

Sydämellinen suunnittelija, jolle tunne on aivan yhtä tärkeä kuin järki. Tehtäväni on puristaa asioista esiin olennainen ja sanoittaa se kauniilla tavalla toimiviksi viesteiksi.

Jukka Juhola

Katso myös