Klikkiotsikoista kannattaa puhua, jotta ymmärrämme eron hyvien ja huonojen otsikoiden ja sisältöjen välillä. Raflaavan otsikon takaa voi nimittäin löytyä bluffin sijaan aitoa asiaa.
Helsingin Sanomat ilmoitti hiljattain, että se luopuu klikkiotsikoista kaikissa kanavissaan. Nämä yliampuvat ja arvailuja herättävät otsikot pyrkivät maksimoimaan lukijoiden määrän, mutta usein ne myös pettävät yleisönsä katteettomalla sisällöllä. Pettymys on vahva tunne, jota mikään varteenotettava brändi ei halua herättää.
Klikkaamaan houkutteleva otsikko voi myös olla hyvä. Otsikko ja johdanto ovat laadukkaan sisällön tärkeimpiä elementtejä, koska niiden tehtävä on kertoa sisällöstä. Jos markkinointiviestinnän otsikot johtavat halutun liikenteen lisäksi sitoutumisiin ja konversioihin, ne palvelevat sekä lukijoita että markkinoijaa.
Minkälaiset otsikot ja sisällöt toimivat ja miten ne kannattaa tarjoilla kohderyhmilleen? Tässä copywriterin vinkit:
Hyvän klikkiotsikon ominaisuudet
Laadukas markkinointisisältö palvelee liiketoiminnan tavoitteita. Se tuottaa vastaanottajalleen arvoa ja saa aikaan haluttua toimintaa.
Yksittäisen sisällön suunnittelun voi hyvin aloittaa otsikosta ja sisällön jäsentelystä. Ensimmäistä otsikkoideaa ei kuitenkaan kannata lukita, ennen kuin sisältö on valmis.
Klikkaamaan houkutteleva otsikko on
Digitaalisia sisältöjä kulutetaan yhä enemmän mobiililaitteilla, joten otsikon pituus kannattaa pitää mahdollisimman tiiviinä. Pituutta tärkeämpi on kuitenkin kohderyhmää puhutteleva viesti.
Selkeässä otsikossa on yleensä subjekti, adjektiivi ja verbi. Silti tästä poikkeavakin otsikko voi toimia hyvin. Otsikko voi olla muodoltaan esimerkiksi
Otsikosta olisi hyvä löytyä avainsana-analyysin perusteella tunnistettu, kohderyhmälle relevantti ja sisältöön oleellisesti liittyvä avainsana. Silloin sisällöllä on mahdollisuus löytyä hakukoneissa – jos myös itse sisältö vastaa otsikkoa.
Hakukoneet ja muut tekoälyä hyödyntävät palvelut ymmärtävät, mitkä sisällöt vastaavat tiedonhakijan kysymyksiin parhaiten. Hakijalle relevantti kokonaisuus ratkaisee.
Arvokkaan sisällön anatomia
Digitaalisissa ympäristöissä toimiva otsikko on ensimmäinen prioriteetti. Tärkeitä ovat myös sisällön tiivistävä johdanto, metateksti sekä varsinainen sisältö.
Otsikon tapaan myös sisällössä vähemmän on yleensä enemmän. Kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla, joten laaja kokonaisuus kannattaa pilkkoa helposti omaksuttaviksi osiksi.
Kohderyhmälleen hyödyllinen, ajankohtainen tai inspiroiva sisältö kiinnostaa ja vahvistaa brändiin sitoutumista. Myös viihdyttävä sisältö voi tarjota uutta tietoa tai näkökulmia ja olla vastaanottajalleen arvokas. Parhaiten palvelevat markkinointisisällöt suunnitellaan auttamaan vastaanottajaa tietyssä osto- tai palvelupolun vaiheessa.
Valitse sisältömuodot ja kanavat
Sopivan sisältömuodon ja kanavan valita riippuu kohderyhmästä ja mihin ostopolun vaiheeseen sisältö on suunniteltu. Tässä kohdassa enemmän voi olla enemmän. Hyvää sisältöä kannattaa rikastaa ja hyödyntää eri pituisina ja eri muodoissa: tekstinä, podcastina, videona, infograafina ja niin edelleen. Silloin myös otsikointia kannattaa varioida.
Kiinnostavakaan sisältö ei leviä itsestään. Se kannattaa julkaista ja jakaa kaikissa kohderyhmälle relevanteissa kanavissa sopivin saattein. Näin myös omat joukot ja kumppanit voivat levittää viestiä eteenpäin.
Sisällön orgaanisen levittämisen tueksi sopivat mainonta ja vaikuttajayhteistyö. Digitaalisten kanavien lisäksi perinteisemmät keinot – radiomainonta, printtimediat ja suoraposti voivat toimia.
Sisällöntuottajan muistilista
Tyylilajista, sisältömuodosta ja varsinaisesta sisältöpihvistä riippumatta hyvä markkinointisisältö lunastaa otsikon lupaukset ja täyttää seuraavat kriteerit:
Kerran julkaistun sisällön ei tarvitse pysyä ennallaan, mutta toimivaa otsikkoa ei kannata vaihtaa. Kokonaisuuden toimivuutta kannattaa seurata ja analysoida eri muodoissa ja kanavissa korjausliikkeiden tekemiseksi. Parhaiten toimivien sisältöjen ajantasaisuudesta kannattaa pitää huolta!