Sain anopiltani lahjaksi Elon Muskin elämänkerran. Olipas päräyttävä tarina.
Elon Musk on erikoismies. Vai kuka muu muka onnistuu kerta toisensa jälkeen, isosti ja lähes mahdottomassa hankkeessa? Musk vaurastui 28-vuotiaana hänen myytyään karttoja ja yrityshakemistoja tuottavan yrityksensä, Zip2:n, Compaqille n. 300 miljoonalla dollarilla. Musk perusti seuraavaksi X.comin, josta tuli sittemmin PayPal, joka mullisti finanssialan toimintamallit. Kolme vuotta myöhemmin eBay osti PayPalin 1,5 miljardilla dollarilla. PayPalista saamansa rahan avulla Musk mullisti seuraavaksi autoteollisuuden (Tesla), avaruusteollisuuden (SpaceX) ja energiabisneksen (SolarCity). Tuutista on tulossa seuraavaksi joukkoliikenteen mullistava Hyperloop.
Muskin hankkeet eivät ole sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Teslan tapauksessa autoteollisuuden ”yleisessä tiedossa” oli, ettei sähköautoilu tulisi koskaan breikkaamaan muuten kuin harvojen harrastuksena - ja ettei siitä jeesustelusta isoa bisnestä ainakaan voisi tehdä. Teslan tarina on vielä alullaan, mutta toistaiseksi Musk on jo onnistunut osoittamaan sähköautoilun mahdollisuudet (sähköautoilua on toki tuettu regulaation ja verotuksen kautta myös Suomessa). Teslan Model S kiihtyy kiihtyy nollasta sataan 2,9 sekunnissa - nopeammin kuin Lamborghinit (Teslan uusimman Roadsterin luvataan kiihtyvän nollasta sataan naurettavassa 1,9 sekunnissa), siinä on enemmän tilaa kuin perhefarmarissa ja se liikkuu satoja kilometrejä yhdellä latauksella. Teslan markkina-arvo on tällä hetkellä 56 miljardia dollaria. Suunnilleen saman verran kuin Suomen valtiotalouden budjetti tänä vuonna.
Yhtälailla oli alan asiantuntijoiden yleisessä tiedossa, ettei avaruusmatkailu olisi mahdollista Muskin kaavailemin speksein. Ja jälleen Musk onnistui osoittamaan ennakkokäsitykset vääriksi. Nyt SpaceX tekee säännöllisiä avaruusmatkoja jopa 30 kertaa edullisemmin kuin kukaan koskaan aiemmin. Kun aiemmin avaruusraketit ovat olleet satojen miljoonien kertakäyttötuotteita, on SpaceX ensimmäisenä maailmassa onnistunut palauttamaan laukaisemansa raketin ehjänä takaisin laukaisualustalle niin, että sitä voidaan käyttää uudelleen. Miten Musk tämän kaiken tekee?
Elon Muskin tarina on poikkeuksellinen. Kiusattu pikkupoika pakeni väkivaltaista lapsuuttaan kirjoihin ja scifi-fantasioihin. Muskin kerrotaan ahmineen läpi ensin kaikki koulun kirjaston kirjat, sitten kaikki kaupungin kirjaston kirjat. Minkä jälkeen Musk pyysi kirjaston johtajaa hankkimaan hyllyille lisää lukemista.
Poikkeuksellisen omaksumiskyvyn lisäksi Muskilla on poikkeuksellinen kyky muistaa kaikki oppimansa. Avaruusteollisuuden asiantuntijat ovat kertoman mukaan hämillään siitä, miten Musk voi maallikkona tietää niin paljon aiheesta - joidenkin mukaan enemmän kuin kukaan muu. Pelonsekaista ällistystä herättää myös Muskin kyky suorittaa monimutkaisia satelliittien lentoratoihin liittyviä laskelmia päässään samalla kun hän jatkaa keskusteluaan. Musk pystyy keskittymään valitsemaansa asiaan ilmiömäisellä tavalla. Kuvaavaa on, että hänen vanhempansa epäilivät lastaan kuuroksi, kun Musk ei kirjaan uppouduttuaan kuullut tai nähnyt mitään ympärillään.
Muskin persoonasta kulkee monenlaisia tarinoita. Johtamistapa on paikoin äkkiväärää ja usein kohtuuttoman vaativaa. Jos Musk on kerännyt ympärilleen uskollisen fanilauman, on hän onnistunut muodostamaan myös ison joukon penseästi suhtautuvia epäilijöitä. Poikkeuksellista Muskissa on silti hänen kykynsä houkutella ympärilleen alan kyvykkäimmät ajattelijat ja tehdä juuri heidän avullaan mahdottomasta mahdollista. Musk saa ihmiset tekemään periksiantamattomalla sinnikkyydellä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Elon Musk on todellakin erikoismies. Random-jamppa Gaussin käyrän keskivaiheilta ei vaan yksinkertaisesti saa aivojaan taipumaan samaan asentoon. Mutta voiko Muskin ajattelussa ja toimintatavoissa olla jotain, mistä me kaikki voisimme oppia?
Varmasti. Alla kolme asiaa, joiden avulla voimme jokainen olla hieman enemmän.
1. Iso idea
Raha ei motivoi Muskia. Musk kiusaantuu haastattelijoiden puhuessa hänen rahoistaan. Muskin suurempi tavoite on, ei enempää eikä vähempää kuin, pelastaa ihmiskunta kestävän energiatuotannon, päästöttömän autoilun, avaruusmatkailun ja Marsin asuttamisen avulla. Musk on puskenut firmansa useaan otteeseen konkurssin partaalle. Musk on tietoisesti karttanut pikavoittoja ja nopeita listautumisia, vaikka ne olisivat voineet tehdä elämästä helpompaa.
Isompi missio auttaa tekemään päätöksiä pitkällä tähtäimellä. Iso idea auttaa myös työntekijöitä motivoitumaan ja jahtaamaan sinnikkäästi yhteistä unelmaa.
Tekee hyvää pysähtyä toisinaan miettimään, mikä on oma missio - isompi idea, joka tekee työstä ja ponnistelusta merkityksellistä. Vaikkei Muskin sfäärejä tavoittelisikaan, on tärkeää, että valveillaoloajalla on muutakin sisältöä kuin työstä suoriutuminen.
Kuten Malcolm X sanoi: "A man who stands for nothing will fall for anything".
Meitä homo sapienseja vaivaa kasvojen menettämisen pelko. Aivomme ovat virittyneet tukemaan käyttäytymistä, joka varmistaa onnistumisen kokemuksia. Vastaavasti ohjaudumme välttämään tilanteita, joissa on riski epäonnistua. Aivojemme limbisten järjestelmien mantelitumakkeissa tutisee edelleen säikky luolaihminen, joka pelaa varman päälle sulautuakseen yhteisöönsä. Evoluutiomme alkuvaiheissa tämä ominaisuus on ollut hyvinkin tarkoituksenmukainen. Onhan historiamme alkuhämärän armottomissa pakene tai taistele -asetelmissa rohkeasti kokeilevien innovaattoreiden maallinen vaellus jäänyt helposti lyhyeksi. Oli vaan yksinkertaisesti fiksua pysyä ruodussa.
Nyt maailma on toisenlainen. Epäonnistumisen pelko saattaa paradoksaalisesti olla onnistumisen suurimpana esteenä. Musk onnistuu näkemään epäonnistumiset ja kritiikin lahjana, jonka avulla voi kehittyä. Teslaa kehittäessään, Musk oli kiinnostuneempi kritiikistä kuin kehuista. Kritiikki vei kehitystä eteenpäin. Selkään taputtelu tuki harhaista käsitystä siitä, että ollaan jo onnistuttu täydellisesti. Musk kokee, että "epäonnistuminen on mahdollisuus. Jos et epäonnistu, et yritä riittävästi."
Musk halusi SpaceX:n tapauksessa tuoda startup-maailman ketterät toimintamallit avaruusteollisuuteen, jota aiemmin oli pyöritetty valtiollisten tahojen toimesta. Musk pystyi lopulta laukaisemaan raketin avaruuteen hinnalla, joka NASAlla meni pelkästään palaveritarjoiluihin vuodessa.
Mitä jos tänä vuonna uskaltaisimmekin tavallista useammin haastaa vallitsevat konventiot? Uskoisimme vakaasti asiaamme ja puskisimme rohkeasti eteenpäin. Innovaatiot ja läpimurrot eivät synny peesaamalla.
Einsteinin mukaan ”et voi ratkaista ongelmaa ajattelemalla tavalla, joka aiheutti ongelman alunperin.”
Mitä jos vuosi 2018 olisikin vuosi laatikon ulkopuolella? Saatat onnistua tai saatat epäonnistua. Jos Elon Muskiin on uskominen, epäonnistuminen on sekin onnistumista - olet yrittänyt riittävästi!