Blogi

15 tapaa luoda ideoita

Kirjoittanut Antti Tolonen | 23.10.2023

Tästä jakoon käyttökelpoisia ideointimenetelmiä avuksenne. Luovan suunnittelun tueksi on kehitelty paljon erilaista metodiikkaa niin ideoiden generoimisen, niiden validoimisen kuin niiden laaduttamisenkin näkökulmasta.

Alla on valikoima hyväksi havaittuja, konkreettisia ja simppeleitä työkaluja esimerkiksi markkinointikonseptin luomisen, kommunikaation kirkastamisen tai brändityön avuksi. 

Vaikka ideointi on aina hyvästä ja monesti määrä luo laatua, on hyvä muistaa, että käytännössä ideointia edeltää ongelman- tai kysymyksenasetteluvaihe, joka on itse ideointivaihettakin olennaisempi. On tärkeää tehdä selväksi, miksi ideointi ylipäänsä tapahtuu. 

Albert Einsteinin sanoin:
”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma ja koko elämäni riippuisi siitä, käyttäisin ensimmäiset 55 minuuttia oikean kysymyksen määrittelyyn”.

Kun tämä määrittely on tehty ja fokus on tiedossa, voidaan vastauksia hakea mm. näillä työkaluilla.

1. Ilman sanoja

Hyvä menetelmä viestin oikeanlaisen dramatisoinnin tai kiteytyksen kirkastamiseksi. Sama sisältö voidaan viestiä monella tapaa. Olennaista on löytää tulokulma, joka tukee tavoitetta (kommunikoi oikeita asioita) ja on kohdeyleisölleen kiinnostava, tunnistettava ja muistettava. Miten asian voisi kommunikoida ilman sanoja? Miten asia esitettäisiin mykkäelokuvassa/ animaatiossa/ musiikkina? 

2. Benchmarking

Benchmarkkauksen voisi suomentaa vertailuanalyysiksi. Menetelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan tehokas ideoiden herättämiseksi ja kilpailutilanteen tai parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi. Se voi liittyä niin strategioiden, prosessien, palvelumallien, palvelukohtaamisten, kommunikaatiokonseptien, brändi-identiteettien kuin tuoteominaisuuksienkin vertailuun. Toimijoiden tai konseptien keskinäistä vertailua tärkeämpää on ensin valita oikeat taistelut - linjata, mitkä ovat ne toimijat, joihin haluaa vertautua.

3. Lehdistötiedote

Amerikkalaisen markkinointigurun, Alex Boguskyn, tunnetuksi tekemä menetelmä vahvan konseptin tunnistamiseksi: jos voit kirjoittaa luovasta ideasta lehdistötiedotteen (asia ylittää uutiskynnyksen), on idea riittävän iso. Menetelmä ohjaa konseptoimaan luovia ideoita niiden disruptiivisuuden ohjaamana mieluummin kuin yksittäisten jalkautusten (kuten tv-filkka tai printtimainos) kautta.

4. Mindmapping

Mind map tai ajatuskartta on alunperin filosofien kehittämä informaation ja asioiden välisten suhteiden visualisoimisen väline. Se helpottaa hahmottamaan uuden tai vieraan asian kokonaisuutena ja näkemään, minkälaisiin aihepiireihin se suhtautuu.

5. Moodboarding

Moodboard on kollaasi kuvia, videoita, tekstiä, piirroksia tai merkintöjä. Se on kätevä menetelmä visuaalisen tunnelman ja tavoitetilan hahmottamiseen esimerkiksi tilasuunnittelussa, kuvakielen määrittelyssä, tuote- tai palveluilmeen suunnittelussa tai brändin tavoiteposition linjaamisessa. Moodboardin kautta aiheen moodi tai fiilis tulee näkyväksi, jolloin siitä on helpompi keskustella konkreettisella tasolla. Pinterestin kaltaiset kuvapalvelut tekevät halutunlaisen kuvien löytämisen ja selailun entistä helpommaksi.

6. Narratointi

Mitäpä jos kerrot saman asian, viestin, brändin tavoiteposition, tuotteen tai palveluominaisuuden kertomuksena (narratiivi). Miten tarinakulku menee ajallisena jatkumona? Kuka on tarinan roisto, kuka on tarinan sankari? Mikä on sankarin suuri tehtävä? Kuka pettää sankarin? Mitä vastaan sankari taistelee? Mitä uutta erilaiset dramatisoinnin tavata tai tyylilajit paljastavat samasta aiheesta? Trilleri, komedia, seikkailu, draama, kehityskertomus, pelastustarina…
Lisää Narratiivisesta suunnittelusta

7. Parodiointi

Onko mahdollista esittää sama asia, viesti, tuote tai palvelu parodian kautta? Mitä uusi kulmia löytyy aikaa, paikkaa tai tyyliä vääristämällä? Minkälaiset stereotypiat, klisheet tai konventiot voidaan liittää puheena olevaan asiaan? Mitä asioita liioittelemalla kadotamme jotain olennaista aiheesta? Mitä se paljastaa kyseisestä tuotteesta, palvelusta tai brändistä?

8. Perspektiivin vaihdos

Miltä asia näyttäytyy toisen ihmisen, eläimen, asian, tilanteen tai tapahtuman kautta? Miltä asia näyttää läheltä katsottuna tai kauempaa katsottuna. Steve Jobs hyödynsi työssään Zoom-in, zoom-out -menetelmää, jossa vuoroin etäännytetään fokus yksityiskohdista isoon kuvaan ja vuoroin lähiluetaan työstettävää aihetta hakemalla yksinkertaisinta mahdollista muotoa.

9. Pomodoro

Pomodoro-tekniikka auttaa keskittymään valittuihin asioihin, kun aihe on kompleksinen ja aikaa rajallisesti. Kyseessä on aikataulutusmalli, jossa käytettävissä oleva aika jaetaan 25-minuutin slotteihin (=Pomodoro), joita seuraa aina 5 min tauko. Sen sijaan, että mielen annetaan vaeltaa vapaasti, Pomodorossa keskitetään ajatukset tiettyyn asiaan. Kunkin Pomodoron lopuksi kirjataan ylös, miten hyvin päästiin tavoitteeseen ja miten usein ajatus harhautui toisaalle. Pomoro on italiaa ja tarkoittaa tomaattia.

10. Roolikortit

Työryhmän roolit tuppaavat jämähtämään. Yksi sylkee ideoita, toinen ampuu niitä alas, kolmas sovittelee orastavaa konfliktia ja neljäs miettii lounasta.Roolikorttien ideana on vaihtaa työryhmän rooleja sattumanvaraisesti ja synnyttää uudenlaisia näkökulmia ja yllättäviä jatkokehittelyitä. Esimerkki: Kaikki tuottavat ideoita anonyymisti post-it -lapuille, sitten jaetaan kortit. Kuningas päättää, mitkä ideat jatkavat laadutusvaiheeseen, Kuningatar jakaa ideat työryhmille, Seiska kehittää seitsemän jatkokehitys- tai laadutusideaa annetusta idesta jne.

11. Scamper

Scamper on tekniikka, joka auttaa luomaan uusia ideoita olemassa olevia tuotteita, palveluita tai kommunikaatiokonsepteja muokkaamalla. Scamper on akronyymi sanoista Substitute, Combine, Adapt, Modify, Put to another use, Eliminate, Reverse. Esimerkiksi palvelun ostoprosessia ja sen eri kohtaamispisteitä voi Scamperin avulla ravistella miettimällä, mitä osia kokonaisuudesta voisi korvata (S) jollain toisella, mitä osia siitä voi yhdistää (C) muihin olemassa oleviin prosesseihin, mitä voin oppia tai lainata muilta soveltamalla (A) jotain parhaita käytäntöjä jne.

12. Symbolit

Onko olemassa merkkiä tai muuta kiteytettyä esitystapaa, joka kuvaa jotain olennaista käsillä olevasta aiheesta, viestistä, brändistä, palvelusta tai tuotteesta? Mitä se paljastaa asian ydinominaisuuksista? Minkälaisia symboleja tai merkkejä yhdistämällä on mahdollista luoda uusia merkityksiä aiheen ympärille - niin, että siitä nousee esiin uusia puolia?

13. Storyboarding

Storyboard, eli suomeksi kuvakäsikirjoitus, on viivapiirroksin hahmoteltu kuvasuunnitelma elokuvan, videon tai animaation kohtauksista sekä niiden sisällöistä ja järjestyksestä aikajanalla. Storyboard auttaa suunnittelemaan tarinankulkua ja konseptia mutta myös hahmottamaan tuotantoa konkreettisella tasolla.

Menetelmästä on paljon erilaisia sovelluksia ja se on lähellä myös palvelumuotoilussa hyödynnettävää narratiivista suunnittelutapaa (kts.kohta 6). 

14. 5 x miksi

Kysy viisi kertaa miksi. Tätä kyselytekniikkaa käytetään ongelman taustalla olevien syy-seuraussuhteiden tutkimiseen. Japanilaisen keksijäneron ja Toyota-automerkin perustajan isä Sakichi Toyodan kehittämä, yhä Toyotalla käytössä oleva, metodi pakottaa konkretisoimaan ja kristallisoimaan asian ytimen. 

15. 6 hattua

Kuusi Hattua on maltalaisen psykologin, Edward de Bonon, kehittämä menetelmä. Hattutekniikka auttaa eriyttämään tunteet, informaation, logiikan, toiveet ja luovuuden ajattelussa. Menetelmää voi hyödyntää myös ryhmätyössä, jolloin valitaan aina yksi hattu kerrallaan yhteiseksi ajattelutavaksi.

Kuusi hattua ovat

  • valkoinen hattu: faktat
  • punainen hattu: tunteet
  • musta hattu: logiikka
  • keltainen hattu: visiot
  • vihreä hattu: ideointi
  • sininen hattu: yhteenveto

Kaipaatko apua ideointiin? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!